lauantai 3. toukokuuta 2014

Suurin onni

Sydän rusinaksi rutistuu, hiljalleen laajenee ja melkein onnesta pakahtuu. Voisi melkein kiljahdella, ilo ilmoille huutaa, josseivät hulluksi luulisi. Niinpä pidättyneenä suomalaisena pienen pusun poskelle antaa, vaikka sielu rallattaa ja voisi käsistään kiinni ottaa ja pyöriä, pyöriä, tuulessa tuota heilutella, korkealle lennättää ja syliin kopsaista, rintaansa vasten rutistaa.
Elämän suuria ihmeitä. Lapsenlapsi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti