Mutta kuitenkin, illalla jo suunnittelen, mietiskelen, mitähän sitä huomenna...
Mutta kuitenkin, ilo huomisesta uudesta päivästä kaupassa kutkuttaa vatsanpohjaa...
Mutta kuitenkin, jonakin iltana en malta odottaa että huominen tulisi...
Mutta kuitenkin, uskon ja luotan että minulla on työpaikka vielä huomenna, syksyllä, ensi vuonna....
Mutta kuitenkin, epäilyksen häivähdys käy mielessäni.
Mutta kuitenkin, en vaihtaisi työpaikkaani, asiakkaitani mihinkään.
Ja juuri siksi. Jaksan. Pakerran. Päivästä toiseen.
Mutta kuitenkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti