Nyt on aika vetää mietintämyssy päähän. Ja syvälle. Ja sellaisen iloisen värisen neonraidallisen, niillä saa paremmat mietinnät aikaiseksi. Uskoisin. Ainakin iloisemmat. Tai jos ei iloiset niin ainakin kanssasisaria rupeaa naurattamaan hauska ulkoasusi. Mutta vakavasti puhuen mietintämyssyn aika on nyt tullut ja jotain muutosta tähän elämänvaiheeseen tultava. Se on varma. Olen varmastikin ollut maailman pitkäpinnaisin yrittäjä, todellakin yrittänyt. Kaikkeni. Mutta nyt täytyy punnita hyvät ja huonot puolet ja tehdä jonkinnäköinen päätös johonkin suuntaan. Sinne tai tänne. Niin tai näin. Yrittämistä tokikaan lopettamatta, sitähän varmastikin on yrittäjä lopun elämäänsä, mutta jonkinlainen selkeyttäminen tämän laman keskellä on varmastikin tarpeen. Monille muillekin, sanoisin.
Jos ei ihmiset enää kaupoissa halua juosta niin turhahan sitä täällä tyhjänpanttina seista ilman palkkaa kesät talvet. Kipeänä, väsyneenä, mutta aina vain yritettävä saada iloinen hymy huulille, vaikka huolet painaa tonninkokoisina järkäleinä olkapäitäsi, verottaja puhaltelee kupliansa, maksa, maksa!
Pitkäpinnaisimmankin pitäisi joskus osata sanoa Kiitti, mulle riitti!
Mutta täällä varmasti pakerran vielä höperöisenä, köpöttelen vanhuudenkumaraisena kepin varassa ja myyn vaaleanpunaisia mamelukkeja tietokonetaidottomille.
Ja kiitos, sainpahan taas mieltäni purkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti